Puretaan työn esteitä: Pääkaupunkiseudusta yksi Sote-työssäkäyntialue

Artikkeli on julkaistu 13.09.2018

Toimitusjohtajamme Anne Sivula kirjoitti viimeviikkoisessa Seuren blogissa huolestamme Sote-alan ja varhaiskasvatuksen työvoimapulaa kohtaan. Hän toivoi, että lähtisimme yhdessä kaikkien mahdollisten vaikuttajatahojen kanssa ratkomaan tätä julkisia palveluja vaarantavaa ongelmaa.

Me näemme henkilöstöpalveluyrityksenä etulinjassa työvoimapulan haasteet ja vaikutukset ja olemme kipeän tietoisia siitä, että emme pysty toimittamaan sijaisia niin paljon kuin tarve olisi. Sijaisia ei yksinkertaisesti ole, kun vakihenkilökunnastakin on pulaa.

Sijaisia ei yksinkertaisesti ole, kun vakihenkilökunnastakin on pulaa.

Me Seuressa olemme välittäneet sijaisia 30 vuoden ajan ja samalla oppineet tuntemaan työllistymistä vaikeuttavat kuprut ja siihen tehoavat lääkkeet. Anne kirjoitti työvoimapulaa aiheuttavan ketjun lähtevän yhteiskunnan ylimmältä tasolta; kriittisen tärkeän hoitoalan vähäisestä arvostuksesta ja koulutuspoliittisista ratkaisuista. Ei kuitenkaan jähmetytä tuijottamaan ongelman suuruutta: On myös pienempiä paloja, joiden ratkaiseminen helpottaisi kärjistynyttä tilannetta.

Lääkelupakäytäntöjen uudistaminen parantamaan työn liikkuvuutta

Useimpien meistä täytyy jatkuvasti kehittää osaamistamme erilaisten tietojärjestelmien, lakiuudistusten ja muuttuvien osaamisvaatimusten vuoksi. Opiskelu ja sertifikaattien suorittaminen on kivaa ekstraa, jos suorituksilla ei ole kiire tai ne eivät vaikuta suoraan kykyysi tehdä työtä tässä ja nyt. Tilanne muuttuu kuitenkin kimurantiksi, jos päivityksien muodolliset puutteet estävät kokonaan työnteon aloilla, joissa pula osaajista on huutava.

Pääkaupunkiseudulla sairaanhoitajien ja lähihoitajien tulee suorittaa lääkehoidon opinnot vähintään joka viides vuosi. Tämä on käytännössä työnteon jatkamisen ehto.

Valitettavasti oppilaitokset eivät kouluta lääkelupia opiskelijoilleen, vaan prosessin mukaan luvat suoritetaan vasta ammattiin valmistumisen jälkeen. Valmistuminen ”luvattomaksi” hoitajaksi hidastaa vastavalmistuneiden työllistymistä, kun työvalikoima on suppeampi ja lääkeluvat suoritetaan oman työn ohessa, pikkuhiljaa.

Lääkelupakäytännöt ovat tiukentuneet viimeisten vuosien aikana. Tämä toki on hyvä juttu potilasturvallisuuden kannalta. Työvoimapulassa jarruttavaksi tekijäksi on kuitenkin muodostunut se, että kaupunkien käytännöt ja kelpoisuusvaatimukset eivät ole yhteneväisiä.

Lääkelupiin oikeuttavat näytöt suoritetaan sille kaupungille, jossa työskennellään. Esimerkiksi Espoon lääkehoitoluvalla ei voi työskennellä Vantaalla, vaan luvan sopivuutta on erikseen haettava Vantaalle. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että lääkehoidon osaaminen vaatii samat taidot niin Espoossa kuin Vantaallakin, mutta käytännössä näin ei ole. Pääkaupunkiseutu muodostaa nykyisin yhden työssäkäyntialueen, mutta lääkelupakäytäntö ei ole kehittynyt vastaamaan tilannetta.

Järjestelmien uudistuminen syö henkilökuntaa

Myös potilastietojärjestelmät muodostavat oman haasteensa. Vantaa ottaa ensimmäisenä Suomessa tämän syksyn aikana käyttöön Apotti-potilastietojärjestelmän. Käyttöönottoprojekti koulutuksineen on kunnioitettava ponnistus Vantaalle. Myös Seure työskentelee uutterasti kyetäkseen toimittamaan sijaiset vakituisen henkilökunnan koulutusten ajaksi, sekä tarjotakseen myöhemmin Apotin taitavia sijaisia. Ilman Apotti-koulutusta muilta osin pätevä sijainen ei voi enää työskennellä Vantaalla, kun järjestelmä on otettu käyttöön. Jos keikkaileva sijainen ei syystä tai toisesta kykene tai halua suorittaa koulutusta, pienenee sijaisreservi entisestään. Sijaisten kouluttaminen potilastietojärjestelmään on tehtävä mahdollisimman vaivattomaksi.

Työntekijäpula vaatii uusia ratkaisuja

Usealla alalla työntekijäpula johtuu ihan siitä itsestään: Pulasta. Ei ole riittävästi tekijöitä. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän tutkimuksen mukaan jo 70 % yrityksistä kohtaa rekrytointihaasteita.

Nyt tarvitaan isoja linjauksia ja yhteistyötä työllisyyshaasteiden ratkaisemiseksi ja uusien osaajien turvaamiseksi. Tarvitsemme rohkeita ja uusia ratkaisuja monella eri tasolla työllisyysasteesta ja koulutuksista lähtien. Tarvitsemme rohkeita avauksia. Ei syyttelyä ja sormella osoittamista.

 

 Seuraa meitä FacebookissaTwitterissä, ja Instagrammissa!

Jenni työskentelee Seuressa palvelutuotantojohtajana.