Perheystävällisillä käytännöillä tuetaan henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia

Artikkeli on julkaistu 06.03.2019

Suurin osa työpaikoista varmaan jo nykyisin allekirjoittaa sen, että hyvinvoiva henkilöstö on sen tärkein voimavara. Paljon puhutaankin nykyisin työntekijäkokemuksesta ja työnantajamaineesta ja niiden merkityksestä. Positiivinen työntekijäkokemus edistää työntekijöiden sitoutumista työnantajaan ja omistautunut ja tyytyväinen työntekijä on yrityksen paras mainos ja käyntikortti.

Yksi keino rakentaa parempaa työyhteisöä on huomioida eri elämäntilanteessa olevat työntekijät perheystävällisillä käytännöillä ja toimintamalleilla. Perheystävällisten käytänteiden hyödyt työantajalle ovat muun muassa henkilöstön lisääntynyt hyvinvointi ja työmotivaatio, työn tehokkuuden kasvu, vähentyneet poissaolot ja jopa henkilöstön vaihtuvuus saattaa pienentyä. Eli ei puhuta ihan merkityksettömistä ja pienistä asioista myöskään työnantajan näkökulmasta. Mahdollisuus hyvään työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on siis kaikkien etu.

Mitä sitten ovat perheystävälliset käytänteet?

Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työpaikan muita käytäntöjä. Kyse on siis sekä asenteista että teoista ja ennen kaikkea kyse on konkreettisista teoista. Vastuu hyvien perheystävällisten käytäntöjen toteutumisesta on sekä työnantajalla että myös työntekijöillä itsellään.

Perheystävällinen työyhteisö on nimenomaan sellainen, jossa otetaan huomioon työntekijät yksilöinä. Jos työntekijän elämäntilanne vaatii erilaisia joustoja, niin työntekijä ja esimies yhdessä miettivät työntekijän tilanteeseen sopivia ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

Perheystävällisyys kattaa siis työntekijän koko elämänkaaren aina raskausajasta ja pikkulapsi –arjesta työuran loppuvaiheen erilaisiin joustoihin tai iäkkäiden vanhempien hoitamiseen. Tällaisia joustoja voi olla mm. kevennetty työtehtävä, osa-aikatyö ja muut työajan joustot ja vapaat. Johdon ja esimiesten omalla esimerkillä ja heidän myönteisellä asennoitumisella henkilöstön työ- ja perhe-elämää kohtaan on tärkeä merkitys perheystävällisyyden toteuttamisessa.

Meillä Seuressa joustavat etätyökäytännöt ja liukuva työaika ovat olleet normaaleja käytäntöjä jo jonkun aikaa. Etätyömahdollisuus on monelle työntekijälle arkea helpottava käytäntö, kun esim. keskelle työpäivää sattuvat lasten lääkärissä käynnit eivät ole millään tavalla ongelma. Työpäivä voi hetkiseksi keskeytyä ja työpäivää jatketaan tarpeen tullen lääkärissä käynnin jälkeen. Tärkeintä on, että sovitut työt tulee tehtyä, ei se, että tehdäänkö ne juuri klo 8–16 välillä. Palavereihin meillä voi osallistua myös etänä eli siitäkään ei ole tehty ongelmaa.

Viime marraskuussa vietimme myös ensimmäistä kertaa Tuo lapsi töihin -päivää, jolloin noin 10 lasta oli tutustumassa vanhempansa työpaikkaan. Päivän aikana riitti vilinää ja vilskettä, mutta oli ihanaa huomata, kuinka innostuneita lapset olivat ja päivästä jäi kaikille hyvät muistot. Tätä perinnettä varmasti tulemme jatkamaan tulevaisuudessakin.

Me halusimme kuitenkin viedä vielä pidemmälle perheystävällisiä käytäntöjä ja uutena toimintamallina kokeilimme talvilomalla alakoululaisten lomahoito -palvelua. Idea tähän lähti siitä, kun viime syksynä meillä oli tarve tehdä töitä muutamana viikonloppuna, mutta työntekijöiltämme tuli palautetta, etteivät voi tulla töihin, koska lapselle ei ole ko. ajaksi hoitajaa. Näihin viikonloppuihin järjestimme sitten lapsiparkin ja saimme tästä hyvää palautetta.

Hyvän kokemuksen perusteella lähdimme sitten ideoimaan koululaisten loma-ajanhoitoa. Hoidon järjestäminen toki vaati meiltä työantajana panostuksia (kuten tilat, ruokailut ja hoitaja), mutta saadun palautteen perusteella nämä panostukset ovat olleet kannattavia.

Työntekijöidemme palaute lomahoidon järjestämisestä oli sen verran positiivista, että nyt suunnittelemme jo kesäloma-ajalle vastaavaa toimintaa. Myös asiakkaillamme on herännyt tällaiseen palveluun kiinnostusta ja keskusteluun on noussut myös sairaan lapsen hoitopalvelu.

Perheystävälliset arvot ovat oleellinen osa toimintakulttuuriamme ja haluamme panostaa näihin jatkossakin. Ehkäpä joskus tulemme viettämään vaikkapa Tuo isovanhempi töihin –päivää tai kenties toimistoltamme löytyy joku päivä joku karvainen lemmikki samalla tavalla kuin kirjastoista löytyy lukukoiria.

Heidi Nikkilä toimii Seuressa HR-johtajana.