Parempaa palautetta metsästämässä

Kuulen usein puhetta siitä, miten Suomessa palautteen antaminen on vähäistä. Että kun kaikki menee hyvin, mitään ei kuulu. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla.

Jokainen meistä tarvitsee palautetta. Positiivisesta palautteesta saa voimaa ja energiaa moneen työpäivään, rakentavan palauteen ansiosta on mahdollisuus kehittyä.

Moniko edelleen odottaa, että palautteen ainoa paikka on se esimiehen kanssa puolivuosittain käyty keskustelu, jossa –ehkä– ehditään palautteeseen asti jos muulta asialta ehditään? Meillä Seuressa pyritään siihen, että kollegat antavat myös toisilleen palautetta. Palautteen antajan ei aina tarvitse olla esimies.

Positiivisesta palautteesta saa voimaa ja energiaa moneen työpäivään, rakentavan palauteen ansiosta on mahdollisuus kehittyä.

Muistan edelleen viime syksynä kollegalta saamani palautteen. Puhuin puhelimessa ja kollegani sanoi minulle sen jälkeen, että hoidin puhelun tosi hienosti. Palaute voi siis olla hyvinkin pieni asia sen antajalle, mutta palautteen saajalle suuri.

Palaute tulisi antaa vain sille ihmiselle, jota palaute koskee.

Seurella työntekijät usein siirtyvät työkohteesta uuteen nopeassakin tahdissa. Parasta olisi jos vuokratyöntekijöitä koskeva palaute annettaisiin mutkattomasti heti työkohteessa ja käsiteltäisiin siellä. Näin ei valitettavasti kuitenkaan aina tapahdu. Meillä toki annetaan palaute eteenpäin työntekijälle, mutta silloin palautteen antaminen on erityisen haastavaa, sillä olemme välikädessä emmekä ole olleet tilanteessa läsnä.

Rakentavan palautteen tuska

Rakentavaa palautetta on huomattavasti vaikeampi antaa kuin positiivista palautetta. Ennen suosittiin niin sanottua hampurilaismallia, jossa pihvi on rakentava palaute ja sämpylän molemmat puolet ovat positiivista palautetta.

Ihminen muistaa luontaisesti vain viimeisen asian.

Nykyisin tähän malliin ei enää uskota monestakaan syystä, mutta yksi syy on se, että tutkimusten mukaan ihminen muistaa luontaisesti vain viimeisen asian. Lisäksi rakentava palaute kahden positiivisen palautteen välissä voi hämmentää. Mitä haluttiin siis sanoa? Mistä tässä oikein olikaan kyse?

Kehity palautteen antajana

Palautteen antaminen ei ole salatiedettä eikä se edes vaadi erityistä ihmisosaamista. Kun kaikkia kohdellaan yksilöinä ja ihmisinä, ihan tavallinen tilannetaju riittää. Kun annat palautetta, varsinkin rakentavaa, on syytä pitää mielessä muutama perusasia.

  • Valitse palautteen antoon oikea hetki, mutta älä silti vitkastele sen kanssa.
  • Mitä pidempi aika tapahtuneesta on mennyt, sitä vaikeampaa palautteen kohdentaminen on.
  • Anna toiselle myös mahdollisuus puhua, tee tilanteesta mahdollisimman vuorovaikutteinen.
  • Anna palautteen saajalle myös mahdollisuus palata asiaan myöhemmin mikäli hän haluaa.
  • Puhu realistisesti ja suoraan, mutta älä silti loukkaa toista äläkä arvostele hänen persoonaansa.
  • Pidä oma tunnereaktiosi kurissa. Jos menet tunteeseen mukaan, palautteen antaminen ei todennäköisesti onnistu ja edessä on entistä suurempi soppa.

Palaute tulee myös ehdottomasti antaa sille henkilölle, jolle palaute kuuluu. Sunnuntain (15.4.2018) Helsingin Sanomien Ura & Työ -sivuilla oli kirjoitus rakentavan palautteen antamisesta. Siinä valmentaja ja työnohjaaja Päivi Kupias kertoo ”palaute tulisi antaa vain sille ihmiselle, jota palaute koskee.” Kupiaksen mukaan ei ole harvinaista, että esimies antaa koko työyhteisölle palautteen, joka koskee vain yhden ihmisen toimintaa. ”Se aiheuttaa hämmennystä. Ja välttämättä se, jonka toimintaa kritiikki koskee, ei edes ymmärrä, että se koskee häntä.”

Lue Seuren blogia ja seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä!

Kirjoittaja toimii Seuressa HR-asiantuntijana ja koittaa joka päivä kehittyä itsekin palautteen antajana.