Obduktio-osastolla vainajaa kunnioittaen

Artikkeli on julkaistu 07.12.2018

Ikävä syys-sade kastelee vanhan rakennuksen seiniä. On pimeää, kun kävelen sairaalan alapihalla sijaistevaan taloon.

Kierrän avainta lukossa ja astun pieneen eteiseen, josta käytävä johtaa pukuhuoneeseen. Vastaan leyhähtää formaliinin ja desinfiointiaineiden haju. Tottuneesti sonnustaudun valkoisiin työvaatteisiin. Sali, jonne pian menisin, kylpee vielä sinisissä yövaloissa, jotka luovat aavemaista tunnelmaa. Kello on 6 ja olen vielä ainoa henkilö tällä osastolla, jota kutsutaan myös obduktio-osastoksi.

Kuljetan kauniisti, valkoiseen kankaaseen puetun vainajan työpöydän ääreen.

Räpsäytän normaalit kattovalot päälle. Siirryn työpisteeseeni, jota hallitsee tietokone, näyttöpääte ja työpöytä tuoleineen. Pöydällä on ruumiinavauspyyntöjä. Perehdyn aamupäivän tehtäviin huolella. Tämä aamu on edellistä helpompi, sillä minulla olisi vain yksi vainaja avattavaksi ennen kello yhdeksää.

Työhöni kuuluu siis ruumiinavaus, joka alkaa vainajan noudolla kylmäkaapista. Kuhunkin luukun oveen on laitettu vainajan nimi ja sotu. Tarkistan asian lapusta, joka on kiinnitetty vainajan varpaaseen.

Kuljetan kauniisti, valkoiseen kankaaseen puetun vainajan työpöydän ääreen. Vainaja on kevyt, pienikokoinen nainen, joten saan hänet helposti ruumiinavauspöydälle. Tarkistan vielä kertaalleen vainajan oikeellisuuden ja ryhdyn työhöni.

Voin kertoa että tässä työssä ei veri lennä eikä ääniä pääse. Työ tehdään viimeiseen asti, kunnioittaen vainajaa ja hänen omaisiaan.

Muutaman siistin viillon jälkeen avaan rintakehän ja operoin pään niin että aivot saadaan tutkituksi. Vainajan keuhkot, sydän, munuaiset punnitaan ja asetellaan näkyviin odottamaan lääkäreiden konsultointia. Voimme havaita mahdolliset haavaumat, infarktit, kasvaimet ja muut, jonkin sairauden, tai jopa hoitovirheen aiheuttamat syyt ja seuraukset. Myös vatsan sisältö tutkitaan, kuten myös suolet ja prostata.

Työ tehdään viimeiseen asti, kunnioittaen vainajaa ja hänen omaisiaan.

Vainaja siirtyy oikeuslääketieteelliseen tutkittavaksi, mikäli perinteisessä obduktiossa jokin löydös osoittaa, että vainajaan on kohdistunut väkivaltaa tai myrkytys. Tavallisesti kuitenkin vainaja suljetaan ja siirretään kylmiöön odottamaan arkkuun laskemista. On omaisia, jotka haluavat hyvästellä vainajan ennen hautaamista. Obduktio-osaston tiloissa on myös pieni huone, jossa tällaiseen on mahdollisuus. Teen parhaani, jotta voin ohjata ihmisiä kohtaamaan vainajan, joka on heille rakas. Näihin tilanteisiin ei ole sanoja, joten aito läsnäolo on tärkein väline.

Moni on kysynyt, miten voin tehdä työtäni. Vastaan, että nämä kuolleet ihmiset ovat osansa tehneet, joten avustan tutkimuksissa, jotta ymmärtäisimme elämän tärkeyden ja hyvinvoinnin ja kuinka sitä kannattaa vaalia. Jokainen uusi patologinen löydös ja huomio saattaa tuoda uutta tietoa kehon monista toiminnoista ja riskitekijöistä, jotka liittyvät terveyteen.

Työ hoitajana on usein rankkaa myös akuutti ja pitkäaikaisosastoilla, joilla elämää pidetään yllä kaikin mahdollisin tavoin. On tärkeää myös kunnioittaa vapaa-aikaansa ja omaa terveyttään. Kolmivuorotyö vaatii levon ja liikunnan vastapainokseen.

Itse kuntoilen kävelemällä ja uimalla. Koitan myös syödä mahdollisimman monipuolista ruokaa. En elä syödäkseni enkä tehdäkseni vain työtä, vaan syön elääkseni ja teen työtä elääkseni, mutta siihen kuuluu paljon muutakin.

Tuomo työskentelee Seuressa lähihoitajana ja lääkintävahtimestarina.