Kukapa arvostaisi arvotonta menoa?

Artikkeli on julkaistu 06.06.2018

Olen arvohifistelijä. Uudessa työpaikassa haistelen aina arvot ja tutkin, miten ne arjessa toteutuvat.

Ensimmäisessä työpaikassani parikymmentä vuotta sitten arvot viestittiin hyvin ja jokainen jopa sai työpöydälleen arvoja symboloivat maskotit. En voi kuitenkaan sanoa, että olisimme joka tilanteessa totelleet maskottejamme. Kaukaisessa, toisella mantereella sijaitsevassa pääkonttorissa luodut arvot ja paikallinen työkulttuuri eivät aina kohdanneet.

Eräässä toisessa työpaikassa vuosia myöhemmin arvot näkyivät kaikkialla, isoina julisteina seinällä ja jokaisen powerpoint-esityksen alkuslaideilla. Arvojen mukainen käyttäytyminen oli linkitetty jopa henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Nuo arvot muistan varmasti lopun ikäni.

Matkan varrelle on osunut myös sellainen työpaikka, jossa edes johtoryhmän jäsenet eivät muistaneet arvoja ulkoa ja osa työntekijöistä oli autuaan tietämätön niiden olemassaolosta. Pöytälaatikossa piileskelevät arvot ja todellisuus erosivat toisistaan räikeästi.

Nyt olen saanut tunnustella muutaman kuukauden ajan uuden työpaikkani, Seuren, arvoja, niiden esilletuomista ja ennen kaikkea toteutumista. Arvoista ei pidetä meteliä, ei ole arvoista muistuttavia maskotteja pöydällä tai julisteita seinällä. Mutta arvot tuntuvat. Ne elävät.

Rohkea ratkaisija

Tätä arvoa meillä tukee valmentava johtajuus, itseohjautuvuuteen ja kannustaminen. Meillä luotetaan siihen, että yksittäiset työntekijät ja tiimit kykenevät tekemään päätöksiä ja ohjaamaan omaa työtänsä itsenäisesti. Rohkeutta lisää myös se, että virheitä ei katsota pahalla, vaan ne käännetään opiksi kaikille. Meillä on jopa käytössä aihetunniste #mokasin, jolla oman töppäyksensä voi jakaa intran keskusteluvirrassa kaikille varoittavaksi esimerkiksi.

Notkea ammattilainen

Kaikkien osaamista hyödynnetään verkostomaisessa työskentelymallissa. Yhden teeman parissa työskentelee ammattilaisia ja asiantuntijoita eri puolelta organisaatiota. Liikumme notkeasti oman tonttimme rajojen ulkopuolelle, kun tarve vaatii. Jokaisella on pääsy tarvittavan tiedon äärelle, joten pystymme säätämään työntekoa tilanteen vaatimalla tavalla. Ennakoimme jatkuvasti toimintaympäristön muutoksia ja jumppaamme itseämme yhä notkeammaksi kehittämällä järjestelmiä, jotka keräävät ja analysoivat merkityksellistä dataa.

Vastuullinen tiimipelaaja

Tiimityöskentely täällä on luontevaa – itse asiassa koko yritys on yhtä suurta tiimiä. Strategiakin tehdään osallistuttamalla kaikki. Oman tulkintani mukaan vastuullisuus on syntynyt avoimuudesta, kaikki asiat tehdään mahdollisimman läpinäkyviksi, joten arveluttavalle toiminalle ei yksinkertaisesti ole tilaa. Johtoryhmän esityslistat ja muistiot ovat kaikkien luettavissa.

Seuressa arvot eivät siis niinkään näy – mutta ne tuntuvat ja elävät. Siksi Seuren kulttuuriin on ollut helppo sujahtaa ja nopeasti ymmärtää, miten minun odotetaan toimivan. Tämä sai minut pohtimaan useassa eri työpaikassa sijaistavia keikkalaisia, joiden työn mielekkyyden ja työssä onnistumisen kannalta on tärkeää päästä ”talon tavoille” mahdollisimman nopeasti. Ovatko arvot ja niiden sisäistäminen luoneet yhtenäisen toimintakulttuurin, johon keikkalaisen on helppo päästä mukaan vai antaako henkilöstö ristiriitaisia viestejä siitä, mikä on hyväksyttävää tai millaista käytöstä ei arvosteta? Joskus on hyvä tehdä testi ja kysyä uudelta työntekijältä tai sijaiselta, millaisten arvojen hän kokee ohjaavan organisaation toimintaa. Jos vastaus poikkeaa rajusti kirjatuista arvoista, ei kannata pitää niitä ohjenuorana keinotekoisesti. On syytä joko myllätä toimintatavat vastaamaan arvoja – tai ehkä järkeväpää olisi löytää organisaatiossa elävät vahvimmat positiiviset käyttäytymismallit ja kirjata ne uusiksi arvoiksi vahvistamaan tätä positiivista käyttäytymistä entisestään.

 

Lue Seuren blogia ja seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä!