Kuinka menestyä tulevaisuuden työelämässä?

seure, henkilöstövuokraus, henkilöstöpalvelut, rekrytointi, henkilöstön käytön optimointi, avoimet työpaikat, keikkatyö, määräaikainen, osa-aikatyö, sairaanhoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, lastentarhanopettaja, koulunkäyntiavustaja, kokki, ruokapalvelutyöntekijä, laitoshuoltaja, siivooja, helsinki, espoo, vantaa, hus, uusimaa, päiväkoti, koulu, sairaala, kotihoito, erikoissairaanhoito, työelämän menestystekijät

Työelämän murrosta ei kai kukaan kiellä. Tai no, onko se murros vai jatkumoa kautta aikain tapahtuneelle työelämän muuttumiselle ja kehittymiselle, joka nyt vain muun maailman kehityksen tahdissa on pistänyt pari pykälää suuremman vaihteen päälle? Digitalisaatio, globalisaatio ja datan ylivoima. Miten näiden kanssa pärjää tavallinen tallaaja? Joka puolella mediaa voi lukea, millaista tulevaisuuden työelämä tai johtaminen on. Millä keinoilla siinä voi menestyä, mitkä ovat työelämän menestystekijät tulevaisuudessa?

Ja koska muut, niin minäkin; tässä valistunut arvaukseni tulevaisuuden työelämän menestystekijöistä.

Empatiakyky nousee esiin kaikkialla työelämäkeskustelussa, ja sen sanotaan tekevän ihmisistä juurikin ihmisiä. Empatia on asettautumista toisen asemaan, ymmärrystä nähdä asia toisen näkökulmasta – tämä on pohja yhteistyölle, yhdessä tekemiselle, tavoitteisiin pääsemiselle ja menestymiselle työelämässä. Empatia on myötätuntoa, mutta mitä on myötätunto työelämässä? Entä mitä tarkoittaa termi myötäinto? Asiaa on tutkittu muun muassa Helsingin yliopiston projektissa.

Jatkuva uudistuminen on asennekysymys ja perustyöelämän taito. Enää osaamista ei kehitetä organisaation henkilöstöhallinnon toimesta vaan jokaisen tulee itse huolehtia, että on mukana menossa ja kehittymässä – sanoisin jopa kokonaan uudistumassa. Tähän jatkumona tärkeää on myös oman sisäisen motivaationsa tunnistaminen, sillä pakosta – ilman sisäistä paloa – itsensä uudistaminen kuluttaa valtaisasti voimavaroja.

Luovuuden, tunneälyn, kriittisen ajattelun ja muiden vuorovaikutustaitojen avulla voidaan automaation ja robotisaation kehittyessä menestyä työelämässä. Ihmisen vahvuus on kyky hallita monimutkaisia vuorovaikutustilanteita ja ratkoa monimutkaisiakin ongelmia yhdessä.

Suurimpia työelämän rakenteellisia uudistustarpeita on tuoda luovuus työpaikoille, sillä sen kautta organisaatiot tulevaisuudessa menestyvät.

Uudistuminen vaatii luovuutta ja luovuus vaatii aikaa ja tilaa, ei täyteen ahdettuja kalentereita ja metrin mittaisia to do -listoja. Jokainen voi omalta osaltaan kehittää uskallustaan ajatella toisin, haastaa itseään ja muita sekä kehittää omaa kykyään toimia erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.

Entä muutoksen vauhti, miten siinä pärjäämme? Meidän tuleekin pystyä kehittymään muutoksen sietämisestä muutosjoustavuuteen eli kehittämään resilienssiämme, selviytymis- ja sopeutumiskeinojamme, jolloin siedämme paremmin stressiä ja epävarmuutta sekä säilytämme tarmomme ja positiivisen tekemisen meiningin muutosten keskellä.

Joustava ei katkea, vaan on sinnikäs ja suhtautuu myönteisesti haasteisiin.

Jotta voi kehittyä empatiataidoissa, luoda resilienssiä tai kehittää omia vuorovaikutustaitojaan, täytyy tuntea itsensä. Itsetuntemus toimii myös itsensä johtamisen ytimenä. Itsensä johtaminen on omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden hyödyntämistä työssä sekä myös kehityskohteiden tunnistamista ja niiden kehittämistä.

Osuiko maaliin vai menikö ohi? Mitä itse lisäisit listalle?

 

Lue Seuren blogia ja seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä!

Kirjoittaja työskentelee Seuressa ja on rauhallisen joululoman jälkeen jälleen valmis uudistumaan sekä haastamaan itseään ja muita.