Hyvä paha keikkatyö

Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuisi mennä joka päivä uuteen työpaikkaan, kohdata uudet työkaverit ja nopeasti yrittää omaksua työpaikan säännöt ja tavat? Ja tämä tosiaankin tapahtuisi päivittäin tai ainakin useamman kerran viikossa tai kuukaudessa. Ei todellakaan kuulosta helpolta. Minun on myönnettävä, että itsestäni ei tällaiseen olisi. Monelle työntekijälle tämä on kuitenkin arkipäivää. Mikä siis saa ihmiset tekemään keikkatyötä?

Moni saattaa ajatella, että keikkatyötä tehdään vain siksi, ettei ole saatu muuta työtä. Mutta onko asia oikeasti näin vai voisiko keikkailu jopa olla oma valinta?

Me Seuressa toteutamme vuosittain työntekijäkyselyn, jossa kysymme muun muassa syitä keikkailuun ja työntekijöiden tyytyväisyyttä Seureen työnantajana. Tänä keväänä kyselyyn vastasi lähes 3100 työntekijäämme.

Kyselyssä suurin osa vastaajista kertoi keikkailevansa siitä syystä, että haluaa itse määritellä, milloin tekee työtä ja milloin pitää vapaata.

Muita syitä keikkailuun olivat lisäksi se, että tarvitaan lisäansioita opiskelun ohessa sekä halu tutustua uusiin työpaikkoihin. Tämä kolmen kärki on pysynyt aikalailla samana vuodesta toiseen. Vastaajista yli yhdeksän prosenttia ei ole edes halunnut vakituista työtä ja vain noin 14 prosenttia vastaajista on valinnut keikkatyön, koska muuta itseä tyydyttävää työpaikkaa ei ole löytynyt.

Työn tekemiseen liittyvä trendi on viime vuosina selkeästi ollut se, että työntekijä haluaa itse päättää, milloin töitä tekee ja milloin ei. Vapaapäiviä tai pidempiä vapaajaksoja pidetään silloin, kun se omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopii. Keikkailu ei ole myöskään vain nuorten työntekijöiden juttu, vaan keikkatyötä tekevät kaikenikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijoista eläkeläisiin.

Keikkailu on haasteellista ja vaatii tekijältään oma-aloitteellisuutta ja ennen kaikkea rohkeutta. Tällaista rohkeutta ei meistä kaikista löydy! Jotta keikkailu pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona myös tulevaisuudessa, keikkatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Valinnanvapaus tulee todennäköisesti pysymään tärkeimpänä syynä keikkailulle tulevaisuudessakin, mutta myös muut keikkailuun liittyvät asiat pitää olla kunnossa. Olennaista on tietenkin se, että töitä on silloin, kun töitä tarvitsee.

Tärkeää on myös se, että keikkatyöntekijää kohdellaan tasa-arvoisena työyhteisön jäsenenä ja että hän saa palautetta työstään.

Kuulostavat aika perusasioilta varmasti meistä kaikista! Nämä on kuitenkin hyvä pitää mielessä jokaisessa työpaikassa, jossa keikkatyöntekijöitä työskentelee. Nimittäin samalla tavalla kuin keikkalainen valitsee milloin hän töitä tekee, hän myös valitsee sen, missä hän töitä tekee. Hyvät työyhteisöt, joissa arvostetaan kaikkia työntekijöitä, saavat myös parhaimmat keikkalaiset.

Kirjoitus on julkaistu myös Seure-lehdessä 1/2017.

Kirjoittaja on Seuren henkilöstöpäällikkö, jonka intohimona on ihmiset, työyhteisöt ja niiden kehittäminen.