Miksi ihmeessä sä sinne menit? Tähän kysymyksen olen vastannut useammin kuin kerran aloitettuani Seuren toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Taustaani peilaten ymmärrän, mistä ihmettely kumpuaa. CV:stäni löytyy vajaan parinkymmenen vuoden taival globaalissa IT- ja konsultointiyrityksessä sekä neljän vuoden pituinen pesti pankki- ja rahoitusmaailmassa, listatun yrityksen operatiivisena johtajana. Maailmat ovat jokseenkin eri.
Kaikille kysyjille olen vastannut jotakuinkin näin: Seuren missio, arjen turvaaminen, kolahti. Sitä kautta syntyvä työn merkityksellisyyden tunne yhdistettynä mielenkiintoiseen rooliin ja hyvässä kehittymisvaiheessa olevan yritykseen oli minulle syy valita Seure.
Kohteliaisuuksien jälkeen asiaan – mistä työlle tekijät?
Seuren liiketoiminnan ytimessä on ihmiset. Olen parin ensimmäisen kuukauden aikana keskittynyt tapaamaan mahdollisimman paljon seurelaisia sekä meidän asiakkaitamme. Kaikilla keskusteluilla on ollut yksi yhteinen nimittäjä, johon siirrymme heti, kun kohteliaisuudet on vaihdettu – työvoiman saatavuus.
Aistittavissa on jopa epätoivoa, kun lakisääteiset vaatimukset esimerkiksi mitoituksiin kiristyvät, suurten ikäluokkien eläköitymiset ovat vasta alkamassa ja osaajat soten ja kasvatuksen toimialoilta karkaavat muihin hommiin.
Asiakkaidemme viesti on kristallinkirkas: odotukset in-house-toimija Seurea kohtaan ovat korkealla.
Arjen turvaajat ansaitsevat palkkansa
Uskallan sanoa sen ääneen ja avata Pandoran lippaan: työvoiman saatavuus kulminoituu lopulta palkkaan.
Keikkatyön tekemiseen on monia syitä. Keskeisimmät ovat elämäntilanne ja keikkailemisen tuoma vapaus sekä lisäansiot eläkkeen, opiskelun, läheisten hoitamisen tai vakituisen työn ohella. Motivaattorit ovat eri kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla.
Keikkatyö on epävarmempaa ja haasteellisempaa kuin vakituisessa työsuhteessa oleminen. Vaatii aivan erilaista asennetta ja uskallusta vaihtaa työtehtävää ja työyhteisöä, jopa päivittäin. Uusien ihmisten tapaaminen ja toimintatapoihin perehtyminen vie paljon energiaa. Keikkailu ei ole mikään kakkosluokan työskentelymalli, vaan ihan oma osaamisalansa. Siitäkin pitää maksaa.
Palkkakeskustelu kiertää kehää sen ympärillä, mihin meillä yhteiskuntana on varaa ja mihin ei. Minun mielipiteeni on, että meillä ei ole varaa olla maksamatta parempaa palkkaa yhteiskuntamme arjenturvaajille. Mikäli osaajien katoa toimialoilta ei saada katkaistua, tulemme yhteiskuntana loppujen lopuksi maksamaan paljon korkeamman laskun.
Data avaa lintuperspektiivin
Palkka yksinään ei ratkaise työvoiman saatavuuden haasteita. Kestävät ratkaisut vaativat muutoksia ja yhteistyötä niin organisaatio-, yhteiskunta- kuin kansainväliselläkin tasolla.
Onpa kyse sitten lain asettamista vaatimuksista, ulkomaalaisen työvoiman liikkuvuudesta, koulutusjärjestelmistä tai automaation kehittämisestä, ratkaisujen hakeminen ja päätösten tekeminen leveällä rintamalla on välttämätöntä. Ensisijaisen tärkeää on yhteistyö ja liike.
Meillä Seuressa on yksi ässä hihassa, ja se on data. Miljoonista työtunneista useamman vuoden ajalta piirtyy kokonaiskuvaa tarpeista, kausivaihteluista sekä pysyvistä muutoksista työvoimaan liittyen. Meillä on tarjota työkalut, jotka auttavat meidän asiakkaitamme oman toiminnan ennakoivassa suunnittelussa ja työvoiman käytön optimoinnissa.
Toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla tämä kuitenkin vaatii rehellisyyttä ja tosiasioiden tunnustamista. On paljon suurempi todennäköisyys saada sijainen ennakkoon sovitusta ja kiinnitetystä varahenkilöpoolista kuin lähteä maanantaiaamuna hakemaan ad hoc -sijaista. Datan avulla sijaisen tarve ei tullut yllätyksenä, vaan tiesimme siitä jo hyvissä ajoin.
Arkeen turvaa yksi tunti kerrallaan
Tällä hetkellä elämme koronan neljättä aaltoa Venäjän hyökkäyssodan varjossa samalla kun kotimaassa jatkuu sotealan työtaistelukevät. Kieltämättä haastetta kerrakseen. Miten Seure on onnistunut tehtävässään arjen turvaajana vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla?
Viime vuonna Seuren nimissä tehtiin 5,1 miljoonaa työtuntia. Tänä vuonna tavoitteena on vastata kovaan kysyntään 5,7 miljoonalla työtunnilla. Jokaisen tehdyn tunnin takana on osaaja, joka on valinnut Seuren ja joka työllään turvaa arkea. Tätä kirjoittaessa olemme juuri ohittaneet 2 miljoonan tunnin rajapyykin ja olemme nippa nappa tavoitevauhdissa, kaikesta huolimatta. Olen todella ylpeä meidän väestämme – kiitos jokaiselle seurelaiselle. Kiitos myös asiakkaillemme luottamuksesta ja yhteistyöstä yhteisten haasteiden äärellä.
Juuri nyt jatkamme määrätietoista työtä työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi sekä oman toimintamme tehostamiseksi. Yksi tunti kerrallaan – hyvässä Seuressa.
