Koko maailma eli alkuvuodesta 2020 poikkeuksellisia aikoja. Koronavirus tuli ja mullisti arkemme myös Suomessa. Oma jaksaminen ja työhyvinvointi ovat asioita, joita kannattaa vaalia erityisesti poikkeusoloissa.
Meistä jokainen voi itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiin ja näin edistää työkykyään. Muutos kannattaa aloittaa pienillä, mutta tietoisilla askelilla. Seuren HR-asiantuntija Krista Kuurila listasi 10+1 vinkkiä, joista jokainen voi poimia itselleen sopivimmat.
- Kiinnitä huomiota perusasioihin. Riittävällä unella ja oikeanlaisella ruokavaliolla on suuri merkitys jaksamisen kannalta.
- Arvosta terveyttäsi ja lisää liikuntaa elämääsi.
- Panosta palautumiseen. Tarvitsemme elämäämme muutakin kuin työhön liittyviä asioita.
- Tauota työtäsi. Työn tauottaminen on välttämätöntä fyysisesti raskaassa työssä, mutta tärkeää myös tarkkuutta ja keskittymistä vaativassa työssä. Lyhyet mikrotauotkin tekevät hyvää niin tuki- ja liikuntaelimille kuin kuormitetuille aivoillekin.
- Harjoittele myönteisyyttä ja etsi positiivisia asioita työstäsi. Nauti pienistäkin onnistumisista.
- Huomioi työkaverisi. Tervehdi, kysele kuulumisia ja anna positiivista palautetta. Ole sinä se kiva työkaveri, jonka kanssa kaikki haluavat tehdä töitä. Usko vain, saat tästä itsellesi paljon paremman mielen kuin kylvämällä negatiivista ilmapiiriä ympärillesi valittamalla asioista.
- Jos työtä on paljon, priorisoi. Älä yritä tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja tee se pois työlistaltasi.
- Epäkohtiin saa ja pitää puuttua, mutta mieti, millä tavalla sen teet. Olemme lähtökohtaisesti kaikki huonoja ottamaan vastaan korjaavaa palautetta, joten anna palautteesi rakentavasti.
- Älä tee kaikkea yksin. Pyydä tarvittaessa apua.
- Jos töihin on raskasta lähteä, lähde mahdollisuuksien mukaan ajoissa ja kierrä työpaikalle puiston tai metsän kautta. Raikas ilma virkistää ja auttaa poistamaan ikävät ajatukset mielestäsi.
- Jos omat keinot eivät riitä, pyydä ajoissa apua. Keskustele lähiesimiehesi kanssa tai hae apua terveydenhuollon ammattilaiselta.
Kuurilan omia henkireikiä ovat metsälenkit ja kundaliinijooga. Hän suosittelee Heli Nurmen teosta Työuupumuksen itsehoito jokaiselle, joka haluaa etsiä keinoja oman työssäjaksamisensa tukemiseksi. Kirjaan voi tarttua, vaikkei työuupumuksesta kärsisikään.
– Kirjasta saa hyviä työkaluja ongelmien ennaltaehkäisyyn, Kuurila vinkkaa.
Työhyvinvointi ja sen vaaliminen on Seuren, työntekijän ja esimiehen yhteistyötä
Työhyvinvointi ja työkyky ovat monen tekijän summa, johon vaikuttavat työpaikan olosuhteet, työilmapiiri ja johtaminen sekä toisaalta henkilön terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot ja motivaatio. Työhyvinvointi syntyy työn arjessa, ja vastuu siitä jakautuu työnantajan ja työntekijän välille.
Seuressa oman mausteensa työkykyjohtamiseen tuo se, että vuokrahenkilöstön työtä ja työturvallisuutta johtavat työkohteiden esimiehet ja johto, eli Seuren asiakkaat. Työnantajana Seure tukee työkykyä esimerkiksi onnistuneen työsuorituksen mallilla. Seure myös tekee paljon yhteistyötä asiakkaidensa kanssa.
Seurelle tärkeää tietoa ovat esimerkiksi työkohteiden riskien arvioinnit, työnsisältö ja osaamisvaatimukset.
– Mitä enemmän meillä on näistä tietoa, sitä paremmin pystymme sijoittamaan oikean henkilön oikeaan paikkaan, Kuurila kuvaa.
Turvallinen työympäristö on kaikkien etu
Kuurilan mukaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisen tarve on korostunut koronaepidemian aikana. Keväällä 2020 noin puoli Suomea siirtyi etätöihin, joiden tekeminen jatkuu edelleen. Suurin osa Seuren työntekijöistä työskentelee kuitenkin vaativissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä ihmisten parissa. Esimerkiksi sairaanhoitajan tai varhaiskasvatuksen lastenhoitajan työtä on mahdotonta tehdä etänä.
– Näillä työpaikoilla ollaan myös enemmän tai vähemmän koronan kanssa tekemisissä. Osalla työntekijöistä työhön saattaa liittyä pelko tartunnasta, Kuurila kertoo.
Kuurila on vakuuttunut siitä, että työpaikoilla tehdään kaikki voitava turvallisen työympäristön varmistamiseksi.
– Asiakkaamme haluavat taata sekä potilaiden, asukkaiden, ikäihmisten, päiväkotilasten ja koululaisten että henkilöstön turvallisuuden.
