Julkisen alan töistä siirtyy seuraavan 10 vuoden ajan vanhuuseläkkeelle yli 12 000 henkilöä joka vuosi. Lähivuosina määrä on jopa yli 17 000 vuodessa. Tämä tarkoittaa, että yhteensä useampi kuin joka viides nykyhenkilöstöstä siirtyy pois työelämästä nauttimaan vanhuuseläkettä. Vai siirtyykö? Haluammeko heidän jatkavan työelämässä?
Nykyhetkeen katsoen osaajapulasta kärsivät eniten varhaiskasvatus-, opetus- ja hoitoala. Kunnissa ja hyvinvointialueilla painitaan työvoiman saatavuuden haasteiden kanssa päivittäin.
Näyttää tilastojen valossa hyvin selvältä, että Suomi ei tule pärjäämään ilman yli 65-vuotiaiden työssäkäyntiä. Julkisia palveluja ei pystytä järjestämään niin tehokkaasti, että eläkkeelle poistuvat vain jätettäisiin korvaamatta tai että työperäinen maahanmuutto ratkaisisi yksin ongelman. Jo nyt joka neljäs hoitoalan ammateista eläköityneistä alle 68-vuotiaista työskentelee vanhuuseläkkeensä ohella.
Pohdin konkareiden pitoa työelämässä eri aikajänteillä.
Lyhyempi tähtäin – reagointi nykytilanteessa
Eläkeläisten joukossa on tälläkin hetkellä suuri joukko työnteosta kiinnostuneita osaajia, jotka eivät työskentele: noin 40 % eläkkeellä olevista. Eli työvoimapotentiaalia löytyy tarvittaessa.
Ole ajoissa kysymässä, tarjoa myös osa-aikainen vaihtoehto
Kiinnostus eläkkeellä työskentelyyn on suurinta heti eläköitymisen jälkeen. Työntekijältä kannattaa selvittää työnteon jatkohalukkuutta jo eläkeiän lähestyessä. Miksi jäädä eläkkeelle, jos työnteko kiinnostaa?
Työaikajärjestelyt tai osa-aikaisen työn mahdollistaminen on todennäköisesti iso valttikortti. Esihenkilö saattaa ajatella, että pitää nähdä vaivaa ja onko se tasapuolistakaan, jos osan työjärjestelyt poikkeavat kaavasta. Kannattaa punnita, mistä organisaatiolle ja työyhteisölle koituu lopulta eniten vaivaa – osaajien pitämisestä vai uusien hankkimisesta. Saamme kaiken tämän osaamisen ja hiljaisen tiedon edelleen käyttöön – mitä olemme valmiita siitä aikana ja vaivana maksamaan?
Taloudelliset hyödyt
Lisäansiot eläkkeen rinnalla ovat luonnollisesti tärkeä porkkana työelämässä jatkamiselle. Eläkeikää lähestyviä kannattaa ohjata ottamaan selvää myös työskentelyn jatkamisen vaikutuksista omaan talouteen. Kaikille ei ole selvää esimerkiksi, että vanhuuseläkkeellä työskentelyyn ei ole tulorajoja ja että eläkettä kertyy edelleen 68-vuotiaaksi asti.
Osoita arvostusta
Merkittävä osa eläkkeellä työskentelevistä kokee, että työn henkinen palkitsevuus ja työyhteisö motivoivat jatkamaan työelämässä. Paitsi työn sisältö, niin palaute ja arvostus esihenkilöltä ja työyhteisöltä on tärkeää myös konkareille.
Kysymys ”haluaisitko työskennellä meillä eläkkeellä” kuulostaa erilaiselta työyhteisössä, jossa ihminen kokee itsensä osaavaksi ja arvostetuksi, kuin sellaisessa, jossa hän tuntee olevansa vain tarpeellinen käsipari työvoimapulassa.
Hae eläkeläisiä kohdennetusti töihin
Eläkeläisiä voi myös kohdennetusti hakea töihin avoimilla työnhakukanavilla. Etenkin osa-aikatyötä kannattaa tarjota.
Eläkeläisten työnvälityspalvelut kannattaa lisäksi kartoittaa ja selvittää, millaisia osaajia on saatavilla.
Kolmannes eläkkeellä olevista sanoo olevansa kiinnostunut rekisteröitymään eläkeläisille kohdennettuun työnvälityspalveluun – näitä palveluja tulisi myös tehdä tunnetummaksi sekä eläkeläisten että työnantajien keskuudessa.
Lue lisää: “Nyt olen lomalla 24/7 ja harrastan työntekoa”
Pitkä tähtäin – pidä huolta nykyisistä yli 55-vuotiaista
Julkisilla aloilla ei onneksi näy suurta ongelmaa ikäsyrjinnän suhteen, mutta työurien johtamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, myös senioriosaajien kohdalla.
Jos tässä vaiheessa työnantajana suhtaudut uteliaasti ja ennakkoluulottomasti henkilön uuden oppimisen intoon, tuet ammattitaidon kasvattamista edelleen ja ymmärrät miten tukea henkistä ja fyysistä jaksamista, on hyvin mahdollista, että työntekijäsi tekevät motivoituneena töitä organisaatiossasi vielä eläkkeensä rinnalla. Vähintään saat heidät pysymään työkykyisinä ja hyvinvoivina eläkkeelle saakka.
Fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Viime vuosina mielenterveysongelmien lisääntyminen on vallannut oikeutetusti tilaa työelämäkeskustelussa. On vahvaa näyttöä siitä, että liikunta on tehokas keino ennaltaehkäistä sekä hoitaa masennusta ja ahdistuneisuutta. Omasta työ- ja toimintakyvystä huolehtiakseen on oltava fyysisesti aktiivinen – useimmille liikunnan tai liikuskelun lisääminen auttaisi myös aivoja pysymään hyvässä kunnossa.
Hyödyntääkseen osaamistaan työelämässä edelleen eläkeikäisenä kannattaa siis panostaa fyysisen kunnon ylläpitoon. Asiaan tulisi tarttua sekä nykyisillä työpaikoilla, työterveyshuollossa että jokainen omalla kohdallaan. Kannattaa ajatella, että jokainen liikuttu minuutti paitsi auttaa jaksamaan nyt niin myös kertautuu hyvänä toimintakykynä vuosien päästä.
Asenneilmasto ikää kohtaan
Minkä ikäinen on (liian) vanha? Mikä on työuran keskikohta ja mistä alkaa sen loppupää? Meidän tarvitsisi pöllyttää näitä käsityksiä.
Vanhuuseläke on ikään perustuva eläke. Se ei ota kantaa yksittäisen ihmisen työkykyyn, tuottavuuteen tai osaamiseen – näiden laatu riippuu hyvin monesta muusta tekijästä kuin iästä.
Moni yli seitsemänkymppinen on kiinnostunut tekemään palkkatöitä – miten suomalaisilla työpaikoilla suhtaudutaan tähän? Onko huomio iässä vai normaalissa työhön soveltuvuuden selvittämisessä? Tarvitsemmekin enemmän sellaista asennetta, että eläkekohdassa työelämässä jatkaminen on luonnollinen vaihtoehto.
Nykyiset ja tulevat eläkeikäiset eivät ole vanhoja vaan konkareita, joilla on työelämälle paljon annettavaa ja sieltä myös vähintään yhtä paljon saatavaa. Itsestään pitää toki huolehtia, ja työkyvyn ylläpitoon työpaikoilla panostaa. Lapioidaan lisäksi ennakkoluuloja pois konkareiden tieltä.
Lähteet
Kevan eläköitymisennuste 2024–2043 | Kevan kuntapäättäjäbarometri 2024 | Eläkeläisten työnvälityspalvelut koetaan hyödylliseksi – myös eläkeläisten työssäkäynti on kasvanut | Liikunta ja masennus- ja ahdistusoireet – UKK-instituutti | Työkyvyn tuki edistää mielenterveyttä ja työhön osallistumista | Hoitajien työurien jatkamista edistävät ja estävät tekijät eläkeiässä | Työnteko eläkkeellä ja ansaintarajat
Työ, ihminen & elämä 2050 -blogisarjassa nostamme katseen tästä hetkestä tulevaisuuteen. Visioimme, millaista on työ ja elämä 2050-luvun Suomessa ja miten ihminen solahtaa näihin kuvioihin.
