Viimeksi isompi keskustelu heräsi Ylen A-studiossa maanantaina 6.2.2023, kun keskusteltiin siitä, että keikkatyö tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Lisäksi useissa lehtijutuissa on loppuvuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 välisenä aikana ollut samanlaisia ulostuloja. Koska keskusteluissa on mainittu myös Seure suoraan, olemme päättäneet itse lähteä korjaamaan vääriä käsityksiä niin työntekijöistämme, keikkatyöstä yleisesti kuin Seurestakin.
1. Vuokratyöntekijä ei automaattisesti tarkoita tuntematonta ihmistä hoidettavalle
Keikkatyöntekijä, vuokrahoitaja, tuuraaja – seurelaisia voi kutsua monella nimellä, mutta mitään ”repputyöläisiä” meillä ei ole. Vuokratyö ei ole mikään kakkosluokan työn tekemisen muoto. Seuressa on mahdollisuus myös kotihoidossa (kuten muissakin työtehtävissä) tehdä pitkäaikaisia sijaisuuksia yhdessä työkohteessa tai toimia vaikkapa tietyllä alueella kiertävänä varahenkilönä, jolloin sekä hoidettavat asiakkaat että työkaverit tulevat tutuiksi.
Ne henkilöt, jotka Seuren kautta tekevät yksittäisiä keikkavuoroja, tietävät jo lähtökohtaisesti työn vaativuustason ja osaavat suhtautua uusiin tilanteisiin ja henkilöihin hyvällä tilannetajulla ja asiakaslähtöisesti. Lisäksi Seuressa on panostettu, yhteistyössä työkohteiden kanssa, kunnollisen perehdytysohjelman laatimiseen sekä sen noudattamisen varmistamiseen. Perehdytysprosessimme on saanut laajalti kiitosta uusilta työntekijöiltämme, mutta siitä huolimatta pyrimme jatkuvasti parantamaan ohjelmaa ja laajentamaan hyviksi todettuja käytäntöjä eri hyvinvointialueille.
2. Laatu ei – eikä varsinkaan potilasturvallisuus – automaattisesti kärsi vuokratyön käyttämisestä
A-studion keskustelussa, sekä televisiolähetyksessä että keskustelupalstalla, esitettiin väitteitä siitä, että vuokratyöläisten käyttö laskee hoidon laatua ja joskus jopa potilasturvallisuutta. Väite yhdistettiin nimenomaan seuraukseksi siitä, että hoitajat eivät tunne hoidettaviaan, heidän terveyshistoriaansa tai esimerkiksi lääkitystään.
Kuten jo mainitsimme yllä, väite on rajusti liioiteltu. Seuren kautta palkattavien vuokratyöntekijöiden osaamisen vaatimustaso on todella korkealla, ja meillä asiakkaat eli työntekijän tilaavat työkohteet määrittelevät itse haluamansa kokemus- ja osaamistason. Suurimpana ongelmana potilasturvallisuudelle näemme sen, ettei vakituisen henkilökunnan puutteesta tai sairastumisista johtuviin työvuorotuuraustarpeisiin saataisi ketään hoitajia. Perustehtävämme on varmistaa, ettei näin käy. Kasvava työvoimapula on vaikeuttanut työtämme viime vuosina, ja siltikin olemme pystyneet kasvattamaan kauttamme välitetyn työvoiman määrää viimeksi kuluneiden muutaman vuoden aikana.
Esimerkiksi vuodesta 2018 vuoteen 2021 Seure on saanut kasvatettua toimitetun henkilöstön määrää 27 prosentilla. Varhaiskasvatuksessa kasvua on ollut jopa 77 prosenttia, ja pahiten työvoimapulasta kärsivällä sote-toimialallakin jopa 25 prosenttia. Vuonna 2022 Seure kasvatti toimitetun henkilöstön määrää kokonaisuudessaan edelleen, yhteensä seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Lukujen sijasta tärkeintä olisi kuitenkin ymmärtää, että keikkatyötä on aina tarvittu osana peruspalveluiden turvaamista. Näemme siis Seuren roolin tärkeänä osana kokonaisratkaisua, sillä alalle tarvitaan joustavia työmuotoja – vapautta ja varmuutta. Lähdemme siitä, että keikkahenkilöstön ja vakituisen henkilöstön välillä ei ole mitään joko tai -asetelmaa, vaan parhaiten uusimaalaisten arkea turvataan sekä että -mentaliteetilla.
3. Vuokratyöntekijän käyttäminen ei automaattisesti tarkoita korkeampia kustannuksia
Mediassa on viime aikoina ollut useita ulostuloja siitä, että henkilöstövuokrausyritysten käyttäminen sote-alalla kasvattaa kuluja merkittävästi. Emme voi tietenkään ottaa kantaa asiaan koko alaa koskevilla yleistyksillä, mutta omasta osuudestamme voimme puhua.
Seuren vahvuutena on vapauden ja varmuuden tarjoamisen lisäksi se, että tavoittelemme voittoa kaikille muille paitsi itsellemme. Emme tähtää rahallisen voiton maksimointiin omistajillemme eli pääkaupunkiseudun kunnille, kuntayhtymille sekä Uudenmaan hyvinvointialueille. Kustannuksistamme reilusti yli 80 prosenttia menee vuokratyöntekijöiden palkkojen, pakollisten työnantajamaksujen, lomakorvausten ja sairausajan palkkojen maksamiseen.
Tuntipalkkamme ovat paikoitellen hieman korkeampia kuin vakituisen henkilöstön laskennalliset tuntipalkat. Tämän lisäksi maksamme lomakorvaukset rahana, jolloin työntekijälle välittömästi käteen jäävä rahallinen osuus kasvaa. Kääntöpuoli on se, että palkallista vuosilomaa ei kerry eikä työn jatkuvuuden varmuus ole yhtä selkeää kuin vakipesteissä. Kyse on siis lopulta enemmän siitä, mitä keikkalainen työltään hakee kuin siitä, että keikkatyössä lähtökohtaisesti ”maksetaan aina paremmin”.
On myös tärkeää ymmärtää, että keikkalaisen työpanos menee suoraan arvon luontiin hoidettaville. Keikkatyössä ei osallistuta työpaikkayhteisön sisäisiin palavereihin, politikointiin tai muuhun yleisesti kritisoituun pseudotyöhön. Lisäksi tiedämme palautteiden perusteella, että esimerkiksi kotihoidossa on yleistä laittaa keikkalaisille enemmän asiakkaita työpäivän aikana, jotta ”saadaan työtä koko rahan edestä”.
Jälleen kerran, mielestämme keskustelussa pitäisi olla enemmän kyse siitä, miten haluamme yhteiskuntana laskea keikkatyön arvon kuin siitä, mikä on keikkalaisen lähtötuntipalkka.
4. On meistä työnantajista kiinni, minkälaisen kuvan annamme hoitotyön arjesta
Hoitoala on ollut hiljalleen pahenevan kriisin kourissa jo usean vuoden ajan. On siis vain ja ainoastaan hyvä asia, että alan ongelmat nousevat yleiseen keskusteluun. Palkkauksessa ja työoloissa on edelleen paljon kehitettävää, vaikka hoitoala on saanut erittäin tärkeän palkkaohjelman maanlaajuisesti. Lisäksi Seure on omalta osaltaan pyrkinyt kehittämään palkkaustaan entistä kilpailukykyisemmäksi, jotta vuokratyön vastaanottaminen olisi houkuttelevaa.
Rahan lisäksi on tärkeää, että keskitymme kehittämään myös alan johtamismalleja sekä uudistamaan vakiintuneita käytäntöjä. Seuressa on viime aikoina kehitetty esimerkiksi uudenlainen, osallistava kotihoidon keikkatyömalli, jossa varahenkilöinä toimivat hoitoalan ammattilaiset osallistuvat suoraan itse prosessiensa kehittämiseen. Seuren varatiimi -kokeilua tehdään yhteistyössä asiakkaamme kanssa koko vuoden 2023.
Sen lisäksi, että me lupaamme tuoda konkreettisia kehitystoimenpiteitä alalle, haluaisimme haastaa kaikki työnantajat kehittämään hoitoalan mainetta rohkeasti kokeilemalla uusia käytäntöjä. Samalla haastamme kaikki työntekijät aktiivisesti lähtemään mukaan kehitystyöhön vastakkainasettelun sijasta.
On meistä työnantajista kiinni, minkälaisen tulevaisuudenkuvan annamme hoitotyön arjesta uusille sukupolville sekä maahan tuleville hoitoalan ammattilaisille. Heitä nimittäin tarvitaan kymmeniä tuhansia lähivuosina, mikäli haluamme olla turvaamassa hyvinvointia kaikille. Joten ei ole aivan sama, mitä ja miten puhumme arjestamme. Olemmehan sentään maailman onnellisin kansa – ja ainakin me Seurella haluamme varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessa.
Anu Tuomolin, toimitusjohtaja
Kaarina Liimatainen, johtaja, asiakaskokemus, myynti ja tuote
Ilari Viippola, johtaja, strategia ja brändi
